Nimiäiset

Lauantaina niitä juhlittiin. Mukavasti oli porukkaa. Mun puolelta ei vaa ollu ketää.. Mut sille ei nyt voi mitää. Juhlittiin miehen sukulaisten ja kummien kans sitte lasten nimiä. Oli kyllä hauskaa! Ja kaikkia herkkuja oli tarjolla. Kiitos kuuluu anopille ja miehen siskolle!

Aivan älyttömän kaunis kakku, en muista nyt mistä se tilattiin.

 Yhet kummeista sai käteensä käärön ja avasivat sen kertoen sit nimet kaikille. Tuli todella kiusallinen hiljaisuus molempien nimien jälkee. Mielessä kävi jo, ettei nimistä pidetty, mutta myöhemmin sit oikee kunnolla kehuttii, että kauniit nimet nii ei siis hätää.

Lapsia lahjottii oikein olan takaa!

Seuraavaks jaoin ite tekemät kummitodistukset kummeille ja sit otettii ryhmäkuvia mun pyynnöstä kaiken maaliman kokoonpanoissa. Sen jälkee mentii sit kukakin vuorollaa hakemaa kakkua ja kahvia. Lyhyt ja ytimekäs "virallinen osuus" niinku halusinkin. Ja oli oikein onnistunut vaikka jännittiki iha törkeest!