Kauhee rumba seki! Tai ainaki tuntuu siltä, koska inhoan kaikkee virallista yli kaiken! Tai siis lähinnä sitä, et ite joutuu sellaset järjestää. Tottakai haluan lasten nimiäisiä juhlistaa, mut ei sen tarvis nii tarkkaa olla (mut jotku vaatii ;)). Kieltäydyin kyl mitää puhetta pitämästä. Ei sitä semmosia ainakaa!
Kummit.... Se oli vaikeeta. Ku piti miettii molemmille ja viel samanlaiset, ettei toiselle niitä "hyviä" jotka välittääki ja toiselle ne jotka ei huomioi sit alkuhuuman jälkee ollenkaa.. Molemmilla on kaks kummia/pariskuntaa ja sylikummit. Sylikummit oli helppo. Tytölle miehen sisko ja pojalle mun pikkuveli.
Lahjat... Jotku on iha tohkeissaa lahjoista ja toisia se ei taida ees kiinnostaa pahemmin. Ne jotka on innoissaa tahtoo, että kyselen/ehottelen kaikille, ettei tuu vahingossakaa samoja. Mä en oikee oo luonteeltaa semmonen vaatija (paitsi mun miehelle, ha!) nii en viitti oikee mennä mitää selittelee lahjoista. Varsinkaa niille, jotka ei oikee oo nii innostuneita asiasta. Mulle nyt on muutenki aivan sama mitä kukaki tuo... Ei välttis tarvi tuua mitää, kuha on vaa hyvä kummi lapselle.
Kummitodistukset ja muu hömppä... Halusin itte todistukset ja halusin tehä ne itte. Tulee hauskan näköset, mut antaa vähä vakavuutta kummiuteen. Hirvee homma vaa, ku pitäs keksii jostain väritulostin. :D En haluu käsin niit alkaa vähää vaikka ei siinäkää mitää vikaa oo.
Noo, mut kai mä selviin. Oha täs viel parisen viikkoo aikaa! Itelle pitäs viel jotku vaatteet keksii, lapsilla on jo! Otan niistä kuvat tänne, ku saan aikaseks. Muutenki aattelin syksyn hankintoja tänne kuvailla.
Kattellaa, millaset pippalot noista sit tulee! Seuraavaan kertaan! Heippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti