Sekin päivä ehti jo saapua. Miehen isyysloma loppu ja työt taas alko. Jännitti iha pirust et miten meikäläin yksin pärjää ja miten saadaa yöt hoidettuu, ku vauvelit kummiski heräilee. Ja sillon ne heräili viel vuorotellen ilman minkäänlaista rytmiä.
Sovittii sit miehen kans, et se nukkuu sohvalla ja me lasten kans meijän sängyssä. Kun tuo imetys lähti sujumaan mallikkaasti eikä tarvinu korviketta ruveta lämmittää keskel yötä. Tissi siis suuhun, ku toinen heräs nii molemmat pääs nukkuu melkee heti.
Alku oli iha kauheeta! Ite ressas, et onnistuuko tämä yksin olo ja vauvat oli tosi kiukkusia, varsinki poika, ku sil masuvaivoja. Tosin nekin helpotti sitte ajan kanssa. Epäiltii sillon jo koliikkiaki, ku reppana vaa huus varsinki iltaisin.
Sitte alko rutiini löytyä. Ja aloin rentoutua. Lapset siis tällä hetkellä reilu 2kk. Kirjottelen viel postauksen neuvolakäynneistä ja millasiksi noi mun ihanuudet on kehittyny, nii sitte ollaaki päästy tähän päivään. Ja yritän lasten nukkuessa pitää tät blogia suurinpiirtein ajantasalla nii ei tarvi miettiä pitkän ajan päähän tapahtumia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti