Vikat kouluviikot (29+2)

Äääh.. masukuvat on unohtunu. Teen sen postauksen viikonlopun aikana, kuhan saan kuvat kerättyy järjestykseen. :)

Totta tosiaan. Tää on jo toinen kevät, ku seuraan vierestä, ku muut opiskelijat ym. kirmaa kesälaitumille ja mä jatkan vaa koulussa aherrusta. No, kyl mullaki tänä vuonna kesäloma on... alkais tossa 19.6. mut en kyl usko, että jaksan sinne asti. Masu alkaa meinaan olla aika valtava ja vie multa aika paljo voimia. Niinku viime postauksessa kerroin, nukun aika paljon täl hetkel.

Joten suunnittelin jääväni saikulle. Selkäki on inhottava, ollu jo jonki aikaa, mut kyl sen kans voi elää. Jos siis nukkuu sen kivun välil pois... Maanantaina ois siis suunnitelmissa soittaa neuvolaan tai sit mennä päivystykseen hakemaan sitä saikkua. Kattoo, mitä ne sit sanoo. Ens to ois kyl neuvola+lääkäri, joten toinen vaihtoehto ois sinnitellä sinne asti ja pyytää saikkua silloin.

Tällä viikolla oli ensimmäinen perhevalmennus. Harmi vain, ettei mies päässy mukaa, ku oli töissä. Oli mulla kummiski kaveri siellä tukena. Aiheena oli imetys ja äidin vointi/mielialat synnytyksen jälkeen. Todella mielenkiintoisia juttuja oli kyllä ja yllättävän paljon pikkutietoa, mitä en aikasemmin tiennytkään. Saatii mukaa muutama lehtinen kotiin vietäväksi. Täytyy ne käyä sitte miehen kans läpi, että seki on perillä, että missä mennään. :D

Se perhevalmennus tosiaan toi raskauden ja synnytyksen taas konkreettisemmin esille ja myönnettäköön, mua vähä jopa pelottaa.. Lähinnä siks, ku ei oikee osaa ennakoida, mitä tuleman pitää. Ja mietityttää tottakai, meneekö kaikki hyvin ja niin pois päin.. En mä näitä asioita mieti 24/7, mutta kieltämättä ne mielessä usein pyörii. Ja se näkyy kaikist pahiten mun mielialoissa, kiukkuna lähinnä. Ne hormoooonit nääs! Onneks miehelle, siskolle, kavereille ja terkkarille voi puhua ja olo helpottuu. :)